C'mon - 1

Leyla Wolff nousee ylös aamiaispöydästä, kiittää äitiään ruoasta hiljaa ja kävelee pienen kerrostaloasunnon lävitse omaan pieneen huoneeseensa. Hän nostaa koulureppunsa pedatun sänkynsä päältä, ja pyörähtää nopeasti peilin edessä katsellen asuaan. Peilistä vastaan tuijottavat vaaleanvihertävät silmät ja kaidat kasvot. Leyla asettelee harmaan pitkähihaisen paitansa helmaa paremmin ja vetää hihattoman farkkuliivin sen päälle, ja nyökkää sitten peilikuvalleen. Hoikka, lukion kolmosluokkalaiseksi hyvin lyhyt tyttö kääntyy ovelle ja lähtee sitten leutoon syysaamuun kävelemään.

"Kuulitteko te jo?!" Leyla kuulee joidenkin tyttöjen puhuvan kovaan ääneen käytävällä hänen kulkiessaan heidän ohitseen kohti lokerotaan.
"Joo, mä kuulin, mutta voiko se muka olla totta?"
"Me joudutaan odottelemaan huomiseen saadaksemme selville onko meitä kusetettu. Koska ei enkkua tänään. Ehkä ensimmäinen kerta kun mun harmittaa ettei maanantaina ole englantia", joku tytöistä huokaa, kun Leyla on heidän kohdallaan.
"Sääli."
"Mutta mä taidan pyörtyä, jos se todella on totta ja se opettaa meitä!" joku tytöistä kikattaa. "Ehkä se antaa mulle tekohengitystä tai jotain!"
"Ai sulle vai? Pyh, Amanda Castille se tekisi niin ihan varmasti", koko porukka huokaisee yhteen ääneen. Leyla kävelee rivakasti eteenpäin, eikä kuule keskustelun loppua. Hän suuntaa kaapeille, jotka ovat naulakkorivien takana, ja siellähän omaan kaappiinsa jo nojaa hänen toinen paras ystävänsä, Sarah Cast. Tämän punaiset hiukset on letitetty tavalliseen tapaan tiukalle kalanruotoletille, ja hänen ruskeat silmänsä hohtavat innostuksesta. Leyla astuu omalle kaapilleen, heilauttaa vaaleat hiuksensa olkapäänsä ylitse ja pamauttaa kaapinoven auki. Sarah ei enää nojaa omaan kaappiinsa, vaan hengittää melkein Leylan korvaan.
"Leyla, joko sä kuulit siitä?" Sarah melkein huudahtaa. Leylan suusta pääsee inahdus, ja hän astuu kauemmas Sarahista, välttääkseen kuulovauriot.
"En...", Leyla vastaa toinen kulma koholla, ja vetää biologiankirjat kaapistaan, paiskaten ne mustan repun uumeniin.
"No kuulehan tätä... Meidän äikänope ja äitiyslomalle, kuten varmaan tiedätkin, ja sille on hommattu väliaikainen sijainen, koska virallista sijaista ei saada ennen marraskuun loppua", Sarah huudahtaa ystävälleen ääni kohoten korkeuksiin innostuksesta.
"Um, mikä tästä sitten tekee niin erikoista? Näin kävi viimevuonna Harrisin kanssa, etkä sä ollut yhtään innoissasi siitä silloin", Leyla muistuttaa. Hänellä on tunne, että jutussa on vielä jotakin muuta.
"No se tässä on erikoista että se sijainen on Zayn Malik", Sarah sanoo ja hymyilee leveästi. Leylan suu loksahtaa auki, ja hän kääntyy katsomaan Sarahia silmiin äimistyksissään. Totta kai hän tietää kuka täällä maan päällä kulkee tuolla nimellä, eikä hän ikinä olisi osannut odottaa, että pääsisi näkemään hänet oman koulunsa maaperällä vielä jonakin päivänä. Leyla ei vihannut One Directionia, he olivat itseasiassa ihan mukiinmeneviä jätkiä, ja Leylan useat kaverit olivat enemmän tai vähemmän directionereita.
"No eikä varmasti", Leyla sanoo ja napsauttaa suunsa kiinni, kääntyen takaisin kaappinsa puoleen, sulkien sen oven.
"Kyllä on, usko pois! Ope tuntee sen äidin ja ne oli kai yhdessä sopinu sen sijaisuudesta, äiti saa pitää poikansa lähellään ja koulu saa maailman hoteimman sijaisen! Keikkatauon ajan se opettaa meille englantia 3 kertaa viikossa", Sarah huutaa ihastuksissaan.
"Ikävää, että meillä on vasta iltapäivällä enkkua", Leyla pulpauttaa suustaan. Ne tytöt, joiden keskustelun hän oli kuullut aiemmin, olivat olleet oikeassa. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässään hän todella odottaa pääsevänsä äidinkielenluokkaan kuuntelemaan opetusta.

"Tytöt! Apua!" kuuluu huuto Leylan selän takaa. Hän kääntyy juuri sopivasti nähdäkseen toisen parhaan ystävänsä, Sarahin puolisiskon, Amanda Castin juoksevan heidän luokseen mustat hiukset hulmuten ja ja posket punaisina hehkuen. Amanda meinaa innostuksissan kompastua omiin jalkoihinsa ja hän ottaa Leylasta tukea, jottei kaatuisi maahan saakka.
"Mun elämäni on virallisesti ohitse!" Amanda huudahtaa ylidramaattisesti. Sen hän osaa hyvin, onhan ilmaisutaito yksi hänen valinnaisista aineistaan. Amanda on aina halunnut näyttelijäksi elokuviin, ja ystäviin on aina hyvä kokeilla näyttelijänlahjojaan.
"Rauhotu, ja selitä mitä tapahtui", Sarah sanoo Leylan viereltä. Leyla auttaa Amandan seisomaan omille jaloilleen, ja tämä hengittää kerran syvään, ennen kuin alkaa melkein huutaa:
"Mä en ollut tehnyt äikänläksyjä, koska ajattelin että ehtiihän ne siinä tunnin alussa tehdä. Mutta mä jouduinkin vastaamaan enkä ollut ehtinyt täyttää kaikkia kohtia ja ne kysymykset oli vaikeita ja mä... Mä vastasin väärin Zayn Malikin edessä!" Amanda nauttii tytöissä aiheuttamastaan reaktiosta. Molempien silmät melkein pullistuvat päästä, kun he katsovat Amandaa uskomatta korviaan.
"Se siis on totta", Leyla mutisee. Amanda nyökkää.
"Wow, mä tavallaan luulin että ne kaikki puheet olisivat vain jotain kusetusta...", Sarah sanoo hiljaa.
"No mutta totta se on ja mä olen ihan sekaisin, taidan tarvita pienen meikkaustauon tästä kaikesta", Amanda päättää. Hän kulkee Leylan ja Sarahin edessä vessoille ja tarkistettuaan ettei naistenvessan kopeissa ole ketään, hän kaataa meikkinsä pesualtaan vierelle ja alkaa kertoilla kaikkia kuumimpia juoruja tytöille, kuten tavallisesti. Molemmat heistä tuntuvat olevan ajatuksissaan, mutta se ei häiritse Amandaa, hän lisää kulmakynää toiseen kulmaansa, joka ei ole ihan tasan samanmuotoinen kuin toinen ja jatkaa puhumista toisen luokan Amysta, joka nähtiin tänään aikaisemmin koulun suosituimman pojan kanssa.

Leyla ja Sarah juoksevat biologian tunnille, ja tulevat luokkaan juuri ajoissa, välttäen myöhästymisen. He istuvat taakse, kuten yleensäkin, ja ottavat kirjat esille. Koulun tylsimmäksi opettajaksikin tituleerattu herra Elliott alkaa puhua kumisevalla, nukutusainettakin vahvemmin vaikuttavalla äänellään, ja Sarahista tuntuu ettei hän jaksa pysyä hereillä. Hän pyytää Leylaa herättämään hänet, kun tehtävien teko alkaa. Leyla lupaa nauraen toteuttaa hänen toiveensa. Hänen ajatuksensa pyörivät iltapäivässä, jota hän nyt odottaa innolla.

//tällänen nopee alkuluku tähän, ei ollu mikään maailman mielenkiintoisin tai taitavimmin kirjoitettu mutta jos nyt suotte sen mulle anteeksi. Eli ajattelin tähän vähän sellasta opettaja-oppilas-suhdetta, katsotaan nyt.
Ja nyt kirjotan tän tarinan ainakin kolmannessa persoonassa, saatte sitte kertoa mulle kummasta pidätte enemmän kun ollaan saatu tääkin tarina päätökseen.

Leyla (kuva weheartit)